Ilmiantajan suoja kostotoimia vastaan

Dejan Jasnič (kirjoitettu englanniksi, konekäännös)

Mitä EU-direktiivi sanoo ilmiantajien suojelusta?

EU:n ilmiantajadirektiivin 21 artiklassa säädetään toimenpiteistä, joilla suojellaan ilmiantajia kostotoimilta. Artiklan 2 kohdassa säädetään, että henkilöt, jotka ilmoittavat rikkomuksia koskevista tiedoista tai tekevät julkisia ilmoituksia. Tämän direktiivin mukaisesti ei katsota rikkoneen tietojen luovuttamista koskevia rajoituksia, eikä häntä voida pitää vastuullisena. kaikenlaista. Explicitly tällaisen kertomuksen tai julkistetun tiedon osalta. FLisäksi että heillä oli perusteltu syy uskoa, että tällaisten tietojen ilmoittaminen tai julkistaminen. Tämä oli tarpeen lähinnä tämän direktiivin mukaisen rikkomisen paljastamiseksi. Saman artiklan 4 ja 7 kohta sisältävät saman edellytyksen, jonka mukaan tietojen ilmoittaminen tai julkistaminen on välttämätöntä.

Nämä ovat erittäin tärkeitä suojelutoimia ilmoitusvelvollisille, ja niitä on täydennetty direktiivin lopullisessa tekstissä. Näin ollen ilmoitusvelvollinen voi hyödyntää näitä suojatoimenpiteitä. Ei riitä, että rikkomista koskevat tiedot ilmoitetaan direktiivin 6 artiklan ehtojen mukaisesti. Lisäksi ilmoitusvelvollisen on pystyttävä osoittamaan tietyllä varmuudella, että ilmoitus tai tietojen julkistaminen on välttämätöntä rikkomuksen paljastamiseksi.

Raportoivien henkilöiden on sen vuoksi erotettava toisistaan rikkomuksia koskevat tiedot. Mitkä ovat välttämättömiä rikkomusten paljastamiseksi ja mitkä eivät ole välttämättömiä rikkomusten paljastamiseksi. Jälleen kerran ero on kaikkea muuta kuin triviaali. Jos ilmoitusvelvollinen ilmoittaa rikkomuksesta tietoja, jotka olivat merkityksellisiä ja hyödyllisiä, mutta eivät välttämättömiä, hän voi joutua vastuuseen tällaisten tietojen paljastamisesta.

EU:n laki ilmiantajista

Edellisessä blogissa väitettiin, että direktiivissä ilmeisesti jaetaan vilpittömässä mielessä ilmoittavat henkilöt ryhmiin, joilla on “enemmän” ja “vähemmän” vilpittömiä tietoja. Jälkimmäinen on jätetty suojatoimenpiteiden ulkopuolelle. Suojatoimenpiteet eivät kuitenkaan ole direktiivin mukaan mitenkään itsestään selviä edes “hyvässä uskossa” raportoiville henkilöille. EU:n väärinkäytösten ilmoittamista koskevassa laissa säädetään lisäedellytyksestä, joka koskee väärinkäytösten ilmoittajan suojaa kostotoimia vastaan. Joka liittyy tietoihin, jotka raportoiva henkilö on ilmoittanut tai julkistanut. Tämä ehto ei sisältynyt direktiiviehdotuksiin, mutta se pääsi livahtamaan lopulliseen tekstiin.

Direktiivin 5 artiklan 2 kohdan määritelmän mukaan rikkomuksia koskevilla tiedoilla tarkoitetaan tietoja todellisista tai mahdollisista rikkomuksista. Jotka ovat tapahtuneet tai tulevat hyvin todennäköisesti tapahtumaan. Direktiivin mukaan ei kuitenkaan riitä, että tällaisista tiedoista ilmoitetaan tai ne julkistetaan “enemmän” hyvässä uskossa. Tällaisten tietojen ilmoittamisen on oltava välttämätöntä rikkomuksen paljastamiseksi.

Raportoinnin tai julkistamisen välttämättömyys 21 artiklan mukaan. Lisäksi se nostaa jo ennestään erittäin korkeaa kynnystä, jonka mukaan ilmoitusvelvollisilla on mahdollisuus turvautua suojatoimenpiteisiin. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin edelleen valita tehokkaamman suojan vastatoimia vastaan ja ottaa käyttöön direktiivissä säädettyjä ehtoja suotuisampia ehtoja suojelutoimenpiteille ilmoittavien henkilöiden kannalta.

Onko sinulla lisää kysymyksiä ilmiantajien suojelusta? Ota meihin yhteyttä ja tutustu ilmaiseen ilmiantoratkaisuumme alle 250 työntekijän yksiköille. Maksatko jo ilmiantaja-alustastasi? Voimme auttaa sinua vaihtamaan!

PYYNTÖASIAKIRJA